perjantai 16. maaliskuuta 2018

MATKALLA VIELÄ

Yksi jännittävimpiä hetkiä pienen ihmisen elämässä on se, kun painotalosta ilmoitetaan, että kirja on matkalla.
     Yhtenä päivänä sitten ajaa Schenkerin (vaihtoehtoisesti postin) auto pihaan, se josta lapsenlapsi viimeksi Stresan kirjoja tuotaessa huudahti: Maritta, pihaan tulee rekka! Siitä rekasta laskeutuu muoviin kääritty lavallinen ruskeita laatikoita, joita saa alkaa, mitä todennäköisimmin kaatosateessa ja liian vähissä vaatteissa, kuskaamaan nokkakärryillä varastoon. Paitsi sitä yhtä, joka kannetaan sylissä kuin vastasyntynyt ja asetetaan olohuoneen pöydälle juhlallista avaamista ja ihmettelyä varten.
Se mikä vuosi sitten sai Y-tunnuksen, logon ja Stresan valkoisilta riikinkukoilta lainatun hahmon t-paidan selkään, on kasvanut stresa.fi -sivustoksi, kirjamyynniksi verkkokaupassa, ideoinniksi ja pähkäilyksi siitä miten saisimme Stresan kirjoja vieläkin paremmin esille. 


Mutta jotakin on tehtykin. Moni meistä on vieraillut lähikuntiensa kirjastoissa, jotkut kauempanakin. On verkostoiduttu ja liitytty paikallisiin kirjailijayhdistyksiin. Vientitykkimme Toivasen Pirjo on vienyt Stresan kirjoja Italiaan ja Floridaan, ja yhdessä kalifornialaisessa kirjastossakin ne ovat esillä omassa vitriinissään.


Lukijapalaute on ollut hyvää, parempaa kuin kuvittelimme. Blogi nimeltä Kirjallisia mm. kuvaa Pirjo Puukon Mutkanlukutaitoa: “Puukko kirjoittaa hyvin. Kieli on kekseliästä ja luistavaa, ytimekästä ja oivaltavaa…Kauneutta ja viisautta, moniulotteista kieltä, sopivan tiiviissä paketissa.”


Palautteet toimivat ja sana kulkee. Tilauksia tulee verkkokauppaan tasaisen sitkeästi, ja Stresan sydänverellä kirjoitetut, vuosien hiontaprosessin läpikäyneet kirjat lähtevät matkaan uusissa kauniissa postituskuorissaan.

Samanaikaisesti kun uudet tekstit jo hautuvat jossakin ja julkaisusuunnitelmia laaditaan, tilailemme lentoja Milanoon. Meidän ja Mari Mörön jokasyksyiset kirjoittajatreffit Italian Piemontessa ovat vain neljän kuukauden päässä.


www.stresa.fi

1 kommentti:

  1. Vau, hauskaa että kynä kulkee - eiku sormet näpyttelevät!

    VastaaPoista